Minun Helsinkini

08B_Puurakentaminen_2
Helsingissä on asuntopula ja asumisen hinta uhkaa karata pilviin erityisesti pienissä asunnoissa ja se iskee varsinkin yksin asuviin. Hallituksessa olemme nopeuttaneet kaavoitusta ja helpottaneet byrokratiaa. Asuntotuotanto on kääntynytkin vahvaan kasvuun. Olemme myös hillinneet eri tavoin vuokrien nostoa valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa.

 

Rakentamisen laadusta tai valvonnasta ei saa tinkiä kiireessäkään. On kyse ihmisten kodeista. Myös asukkaiden mielipiteet ja ilmastonäkökulma pitää ottaa huomioon. Haluan olla edistämässä puun käyttöä rakentamisessa. Se on ilmastoteko. Puun kasvaessaan ilmakehästä sitoma hiilidioksidi varastoituu puuhun koko sen käyttöiäksi, jopa vuosisadoiksi.

 

Eri kyselyissä asukkaat toivovat puun käyttöä huomattavasti lisää kerrostaloihin ja myös näkyviin pintoihin. Puu luo kodikkuutta. Vastataan ihmisten toiveeseen ja tehdään yhdessä Helsingistä puurakentamisen edelläkävijä myös kerrostalotuotannossa.

 

 

09B_Joukkoliikenne_2
Esitin ministerinä, että valtio tulee mukaan Raide-Jokerin rakentamiseen. Näin tapahtui ja Helsingin kaupunki toimi ihailtavan ripeästi asian kanssa. Raide-Jokeri etenee vauhdilla ja parantaa poikittaista joukkoliikennettä ja avaa mahdollisuuden asuntojen rakentamiseen yli 50 000 asukkaalle.

 

Joukkoliikenteen on oltava houkutteleva vaihtoehto. Raideliikenteen ohella busseja ei pidä unohtaa. Raiteet eivät ulotu kaikkialle, bussin pyörät kääntyvät ja reittejä voi joustavasti muuttaa tarpeiden mukaan.

 

Myös päästöjen alentamisessa bussiliikenne on avainasemassa. Nopeimmin päästöt alenevat, kun nyt liikenteessä olevat bussit alkavat käyttää uusiutuvaa polttoainetta. Ei tarvita suuria investointeja, vain käyttökulut kasvavat hieman. Sähköbussien kehittäminen on hyvä asia, mutta se tuo ilmastohyötyjä vasta myöhemmin.

 

 

Hiilikasa_1
Luulenpa, että aniharva meistä helsinkiläisistä tietää tarkkaan, millä kotimme lämmitetään. Siispä kerrataan. Helsingissä kaukolämpö tuotetaan yhä 90 prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla. Vertailun vuoksi, Tukholmassa 90 prosenttisesti uusiutuvilla.

 

Olin neuvottelemassa Pariisin ilmastosopimusta. Tarvitsemme nopeita päästövähennyksiä. Fossiilisesta energiasta on päästävä eroon. Kaupungit ovat avainasemassa, niin myös Helsinki.

 

Mitä luulet, vähenikö hiilen poltto kaupungissamme viime vuonna? Ei vähentynyt. Se lisääntyi. Kun puhun asiasta, Helsingin valtapoliitikot ovat kiusaantuneita ja selittävät, että Hanasaaren voimala suljetaan 2024. Seitsemän vuotta on pitkä aika. Siihen saakkako vain lisätään hiilen polttoa? On toimittava nopeammin.

 

Ja entä toinen hiilivoimala Salmisaari? En halua, että Helsinki on viimeinen kaupunki Suomessa, jota lämmitetään hiilellä. Haluan, että kotimme lämmitetään uusiutuvilla. Lastemme tulevaisuuden vuoksi toivon, että sinäkin haluat niin.

 

 

02_VuosaarenUimahalli_1
Vuosaaren uimahalli on Helsingin parhaita. Sen lämpimissä altaissa opettelimme talvisin molempien lasteni kanssa uimataidon alkeita. Viimeistely tapahtui sitten Saimaassa kesällä.

 

 

03_Finlandiatalo_B_1
Näillä kallioilla psyykkasin itseäni 20 vuotta sitten. Kohta astuisin lavalle. Puolen vuoden harjoittelu oli ohi. Oli Veijo Baltzarin ohjaaman kansanooppera Orlin ensi-ilta. Olin kakkosmiesosassa, hyvän kansan johtaja. “Onko poikani palannut retkiltään”, se oli avausresitaali ja siitä se rullaisi…

 

Esiintyminen oli kokemus. Se tulee mieleen aina Finlandia-talolla, olipa tilaisuus sitten konsertti, konferenssi tai vaikka valtiopäivien avajaiset. Ensikertaa isolla lavalla ei unohda.

 

 

05_Palloiluhalli_1
Helsinkiin on tehty ilahduttavasti tekonurmia viime vuosina. Ne ovat tulleet tutuiksi, kun olen kuskannut 6 vuotta HJK-junnuissa pelaavia poikiani ympäri kaupunkia. Hallit varmistavat loisto-olot myös talvella.

 

Biokaasulla lämmitettävän HS-Areenan pystytys oli valtava urakka, jossa ammattilaisten lisäksi talkoili suuri joukko junnujen vanhempia, minäkin parina päivänä pulttaamassa kankaita toisiinsa. Onneksi hallia ei ole tarvinnut purkaa. Kenttiä ja halleja kannattaa rakentaa jatkossakin, niistä nauttivat tuhannet tytöt ja pojat vanhempineen.

 

 

01_Ruovikko_1
Töölönlahti on virkistyksen helmi keskellä kaupunkia. Kun kävelen sen vartta eduskuntaan, on hauskaa seurata esimerkiksi kevään etenemistä. Huvikseni lasken havaittuja lajeja aina työmatkalla. Parhaimmillaan toukokuun lopulla Töölönlahden vartta kulkiessa voi havaita yli 30 lajia. Töölönlahtea kehitettäessä sitä ei pidä “siistiä” liikaa, sillä ruovikot ja pensaikot tarjoavat elinympäristön ilahduttavan runsaalle luonnolle.

 

 

04_Keskuspuisto_1
Pienestä pitäen olen viihtynyt luonnossa. Keskuspuisto on minulle kuten tuhansille helsinkiläisille varsinainen henkireikä. Sen poluilla voi kuljeskella rauhassa, istuskella kallioilla, juosta, pyöräillä, tarkkailla luontoa, sienestää tai kerätä vaikka villiyrttejä.

 

On järkytys jos sitä nakerretaan eri puolilta rakentamiselle. Ei missään sivistysmaassa pääkaupunkien keskuspuistoja nykyään runnella.

 

Keskuspuiston luonto on monimuotoinen, arvokas. Esimerkiksi Maunulan majan lähistöllä olen havainnut niin pikkusiepon kuin idänuunilinnun, molemmat vaativia arvokkaiden luontokohteiden indikaattorilajeja. Ja näiden esiintymispaikoille yleiskaavan rasterit ulottuvat. Voimme vielä pelastaa Keskuspuiston, mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut.

 

 

07_lahikauppa_1
Helsingissä on onneksi paljon lähikauppoja, joissa on helppo ja nopea asioida. Niissä on pääosin myös hyvä luomutuotevalikoima. Luomutuotanto on valvottu, ympäristöystävällinen ja eettinen tuotantotapa. Mielestäni lapsille pitää tarjota päiväkodeissa ja kouluissa enemmän luomuruokaa. Esimerkiksi maidosta on helppo aloittaa. Ensi syksystä lähtien se ei ole kaupungille sen kalliimpaa kuin muukaan maito. Kiitos EU:n koulumaitotuen, jota Suomen hallituksessa suuntaamme luomuun.