Rakentamisen säädöksiä sujuvoitettu, mutta miten helpotuksia käytetään?

Uuden Suomen Puheenvuoro

Norminpurku on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on helpottaa kansalaisten arkea sekä yritysten toimintaa keventämällä ja uudistamalla sääntelyä. Sujuvoittamistyöhön osallistuvat kaikki ministeriöt ja hallinnonalat.

Asumisen ja rakentamisen sääntely on Suomessa ollut raskasta. Se on hidastanut tai jopa estänyt rakentamista ja nostanut kustannuksia. Uudistunut rakentamismääräyskokoelma tuli voimaan tämän vuoden alusta ja yksittäisiä vaatimuksia on nyt puolet vähemmän kuin aikaisemmin. Velvoittavat vaatimukset ja suosituksina annetut ohjeet on erotettu selkeästi toisistaan. Rakentamisen laatuvaatimuksista ei kuitenkaan tingitty.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin on tehty tämän hallituskauden aikana useita parannuksia, jotka sujuvoittavat kaavoitusta ja rakentamista monella tavalla. Päätösvaltaa maankäytön ja rakentamisen osalta on siirretty kunnille. Tätä kautta ne ovat saaneet enemmän välineitä oman alueensa kehittämiseen. Asumisen ja rakentamisen mahdollistaminen ja sujuvoittaminen palvelevat sekä kaupunkeja että maaseutua.

Esimerkiksi toimistojen muuttaminen asuinrakennuksiksi on nyt kaupunkien omissa käsissä. Kaavamuutokset voi tehdä nopeasti eikä niitä aina edes tarvita.

Kylissä rakennusluvan voi saada aiempaa helpommin eli pelkästään yleiskaavan perusteella. Ennen maatilojen lisärakentamiseen tarvittiin suunnittelutarveratkaisu. Nyt rakennuslupa riittää.

Vapaa-ajanasunnot on helpompi muuttaa vakituiseen asumiseen tarkoitetuiksi. Käyttötarkoituksen muutos on kunnan päätösvallassa. Kunta voi jatkossa jo rakennusjärjestyksessä osoittaa alueet, joilla vapaa-ajanasunnon voi muuttaa vakituiseen asuinkäyttöön. Suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä ei tarvita. Suurin osa aurinkopaneeleistakin voidaan nyt asentaa ilman lupaa. Aiemmin laki oli tulkinnanvaraisempi ja käytännöt vaihtelivat kunnittain.

Hallituksen tavoitteena on ollut puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla. Uudistuksilla helpotetaan ja nopeutetaan puurakentamista ja alennetaan sen kustannuksia. Massiivipuupintoja saa jättää myös näkyviin enemmän kuin ennen, eikä niitä tarvitse peittää kipsilevyillä.

Opiskelijoiden asuntopulaan on etsitty tehokkaita ratkaisuja. Uudistuksella kannustetaan rakentamaan tilaratkaisuiltaan uudenlaisia asumismuotoja. Pienten, 16 m2 kokoisten opiskelija-asuntojen rakentaminen on nyt mahdollista. Aiemmin opiskelija-asuntojen vähimmäiskoko oli muiden asuntojen tapaan 20 m2. Kun asunnot ovat pienempiä, asukkaiden yhteiskäytössä olevia tiloja lisätään. Se voi parantaa viihtyvyyttä ja synnyttää yhteisöllisyyttä.

Opiskelija-asuntojen rakennuskustannuksia on alennettu myös siten, että vain osa tarvitsee olla esteettömiä. Riittää kun esteettömyys on tarjolla sitä tarvitseville. Rakentamiskustannuksia alentavat myös kevennettävät väestösuojavaatimukset. Parkkipaikkamitoitukset ovat kaupunkien päätösvallassa.

Olemme tehneet suuren urakan kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittamiseksi. Seuraava askel on otettava kunnissa. Käyttävätkö kunnat lain suomia helpotuksia vai asettavatko omissa rakennusjärjestyksissään päin vastoin lisää vaatimuksia? Tätä lähdemme muutamien pilottikuntien kanssa ympäristöministeriön avulla selvittämään.

Jaa juttu SoMessa: