Blogi

  • Kaikki
  • Arkisto
  • Yleinen

Liikenneverkko kuntoon

Uutisvuoksi

Toimiva tie- ja rataverkko on jokapäiväisen elämän, talouden virkistymisen ja paremman työllisyyden edellytys. Viimeiset 25 vuotta väylissä oleva omaisuus on rapistunut keskimäärin 100 miljoonalla vuodessa. Hallitusneuvotteluissa päätimme kuroa tätä korjausvelkaa umpeen 600 miljoonalla kuluvalla vaalikaudella. Viime viikolla hallitus julkisti korjauskohteet. Etelä-Karjala sai paketissa hyvän osan.

Maakunnan rautatie- ja vesiväyliä korjataan yli 50 miljoonalla. Esimerkiksi Mansikkalan vanha rautatiesilta uusitaan. Samoin uusitaan Kanavasilta Lappeenrannassa. Vainikkalan ratapiha korjataan nykyajan tavara- ja henkilöliikenteen vaatimusten mukaiseksi. Saimaan kanavalle tulee sulkuremontti.

Tieverkon korjauksessa …

Lue lisää

Sopimalla suojaa saimaannorpalle

Etelä-Saimaa

Saimaannorppa on Suomen merkittävimpiä uhanalaisia lajeja. Saimaa on sen ainut esiintymisalue, ja siksi sitä voidaan suojella vain Saimaalla. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan saimaannorpan suojelu varmistetaan yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa.

Suojelutyö on tuottanut myös tulosta. Heikoimmillaan kanta oli alle 200 yksilön. Nykyisin norppia polskii Metsähallituksen arvion mukaan noin 330.

Entistä suurempi osa kuuteista selviytyy hengissä ensimmäisestä elinvuodestaan. Kiitos aktiivisen suojelutyön ja verkkokalastusta rajoittavia sopimuksia tehneiden …

Lue lisää

Suomen metsäosaamiselle Pariisista arvonnousua

Uutisvuoksi

Pariisin ilmastosopimus osoitti, että maailman maat pystyvät yhteistyöhön, kun on tarpeeksi suuri asia kyseessä. Ilmastosopu tarjoaa myös mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja puhtaalle teknologialle.

Hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pariisissa metsien rooli hiilinieluina tunnustettiin yleisellä tasolla. Pariisin ilmastosopimus henkii tavoitetta, joka mukaan metsiä eli hiilinieluja pitää suojella, mutta samalla fossiilisen energian käyttöä vähentää.

Suomessa metsien hiilinielua on voitu vuosikymmenien ajan …

Lue lisää

Mitä Pariisin ilmastokäänne merkitsee suomalaisille

Suomenmaa

Pariisin ilmastokokouksessa solmittiin uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova maailmanlaajuinen sopimus. Sopimuksella vähennetään päästöjä maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Sopimuksen tulevia vaikutuksia suomalaisten arkeen on spekuloitu laajasti. Toivon, että kaikkein välittömäni vaikutus näkyisi kasvavina suomalaisina työpaikkoina.

Teollisuutemme osalta pelikenttä hieman tasoittuu nykyisestä. Euroopan unioni on kulkenut etulinjassa päästöjen vähentämisessä. Nyt muiden maiden ilmoitettua omat sitovat ilmastotoimensa tilanne hieman oikenee.

Tämä on askel oikeaan …

Lue lisää

Pariisista käänteen tekevä päätös

Etelä-Saimaa

Pariisin ilmastokokouksessa solmittiin lauantai-iltana uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus.

Sopimuksella vähennetään ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Toimeen on käytävä ripeästi, jotta maapallon lämpeneminen voidaan pitää siedettävissä luvuissa.

Vaikka sopimus ei ole täydellinen, se on kuitenkin käänteentekevä ja tulee määrittelemään seuraavien vuosikymmenten ilmastotoimia.

Maailmanlaajuiset ilmastotoimet ovat äärimmäisen tärkeitä myös Suomen ja myös Kaakkois-Suomen kannalta.

Pohjoisena alueena Suomen lämpötila nousee puolet nopeampaa tahtia kuin maailman keskilämpötila. Esimerkiksi kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa lähes neljän asteen keskilämpötilan nousua.

Sopimuksen …

Lue lisää

Maakuntien Suomi – alueiden Eurooppa

Etelä-Saimaa

Suomeen perustetaan vuoden 2019 alussa 18 itsehallintoaluetta. Alueet perustetaan nykyisen maakuntajaon mukaan. Alueen asukkaat valitsevat maakuntapäättäjät suorilla vaaleilla.

Asukkaiden ja yritysten lähellä toimiva hallinto tekee Suomesta tasapainoisen ja vahvistaa alueiden elinvoimaa. Siirrymme kohti eurooppalaista kolmiportaista hallintoa. Hallinnon moniportaisuus ja päällekkäisyys vähenevät.

Paikallisuuden korostaminen ei ole peräisin pelkästään Keskustan puolueohjelmasta. Paikallislähtöistä lähestymistapaa on toteutettu EU:ssa pitkään. Siinä tähdätään osallistavampaan, älykkäämpään ja kestävämpään, moninaisten alueiden Eurooppaan.

Painopisteiksi on …

Lue lisää

Eksote on edellä

Imatralainen
Lappeenrannan Uutiset

Suomen maakuntiin perustetaan 18 itsehallintoaluetta vuoden 2019 alussa. Ne saavat tehtäväkseen myös sosiaali ja terveyspalvelujen kokonaisuuden järjestämisen. Kaikissa maakunnissa tavoitellaan siis sitä, mitä Eksote on tehnyt jo useamman vuoden.

Eksotenkin palveluissa on tietysti parantamisen varaa. Muuhun maahan verrattuna kuitenkin palveluiden laatu ja saatavuus on hyvä ja tämä on onnistuttu tekemään selvästi edullisemmin kuin muualla.

Sote-ratkaisulla tavoitellaan säästöjä pitemmällä ajalla. Jo nyt laskelmat osoittavat, että Eksoten tavalla toimiessaan sote-alueilla on 2 miljardin säästömahdollisuus. Kun valtion ohjauksessa vielä …

Lue lisää

Tulos tai ulos

Uutisvuoksi

Suomen 18 maakuntaa saavat alueellisen itsehallinnon vuoden 2019 alusta. Pääosin maakunnat vastaavat myös sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Osa tosin yhteistyössä naapurimaakunnan kanssa, sillä sotealueita muodostetaan 15.

Tämä on hallituksen dramaattisten vaiheiden jälkeen syntynyt päätös. Etelä-Karjalalle uutta on maakunnallinen itsehallinto. Kun Imatra liittyy Eksoteen, on maakunnallinen soteratkaisu meillä jo valmis. Edelläkävijän asema on vahva myös tulevaisuudessa.

Olen työskennellyt neljä vuotta läheisessä yhteistyössä pääministeri Juha Sipilän kanssa. Hänen johtamistapansa on ratkaisukeskeinen. Ensin ongelmiin paneudutaan huolella. Sitten päätetään.

Keskustassa paneuduimme huolellisesti sote-uudistukseen …

Lue lisää

Paikallistuntemus voimavaraksi

Etelä-Saimaa

Eilen vahvistin Ympäristöministeriössä Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan. Se oli ensimmäinen vahvistuspäätös ministeriksi nimittämiseni jälkeen. Edessä on vielä niiden maakuntakaavojen hyväksyminen, jotka ovat tällä hetkellä ministeriössä vahvistettavana ennen uuden lain voimaantuloa ensi vuoden alussa.

Uuden lain myötä maakuntakaavojen vahvistamisesta ministeriössä luovutaan ja päätösvalta siirtyy maakuntaliitoille. Päätöksen teko siirretään lähemmäs ihmisiä ja siinä korostuu jatkossa paikallistuntemus.
Siitä oli suuri hyöty, kun pohdin kotimaakunta Etelä-Karjalankin maakuntakaavaa. Se, mikä Helsingistä käsin saattaa näyttää yhdyskuntarakenteen hajauttamiselta, voikin paikallisella silmällä eheyttää yhdyskuntarakennetta. Keskusta-alueiden ulkopuolisten …

Lue lisää

Tiloilla tukala syksy

Suomenmaa

Maatiloilla on meneillään poikkeuksellisen hankalat ajat. Maitokiintiöiden poisto EU:ssa, Venäjän vastapakotteiden tuoma maataloustuotteiden vientikielto sekä viljelyolosuhteiltaan vaikea vuosi ovat ajaneet maatilat talousvaikeuksiin. Myös EU:n ohjelmakauden muutos ja sen myötä myöhäisempi maataloustukien maksuaikataulu on tuottanut maksuvalmiusongelmia monille tiloille. Vaikka maksuaikataulu oli tiedossa jo keväällä ja siitä tiedotettiin, tilojen ei ole ollut helppo reagoida muuttuneeseen tilanteeseen. Onneksi Euroopan komissiolta saatiin neuvottelujen jälkeen lupa nostaa luonnonhaittakorvauksen ennakoiden määrää 75 prosentista 85 prosenttiin. Nämä ennakot Suomi maksoi maatalousyrittäjilleen lokakuun …

Lue lisää

...3456...