Blogi

  • Kaikki
  • Arkisto
  • Yleinen

Suomalaista sianlihaa Shanghaihin

Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymensanomat

Viime viikolla Atria kertoi saaneensa virallisen vahvistuksen sianlihan vientiluvan saamisesta Kiinaan. Atrian Nurmon tehdas oli ensimmäinen suomalainen tuotantolaitos, jolle Kiinan viranomaiset myönsivät luvan sianlihan viennille.

Uutinen on toivottu erityisesti suomalaisen sikaketjun, mutta myös laajemmin elintarvikeviennin ja kansantalouden näkökulmasta. Vientipotentiaali on valtavan suuri, kun otetaan huomioon että kiinalaiset kuluttavat noin puolet maailman sianlihasta, ja luvut kasvavat elintason noustessa. Uskon vakaasti, että tämä säteilee uusia työpaikkoja elintarviketeollisuuteen sekä parempaa tuottajahintaa pitkään vaikeuksissa olleille sianlihan tuottajille.

Sianlihan …

Lue lisää

Toivottuja käänteitä vientimarkkinoilla

Uutisvuoksi

Metsäteollisuus, telakkateollisuus ja maatalous ovat kukin vuorollaan nähty auringonlaskun aloina vailla tulevaisuutta Suomessa.

Kymmenen vuotta sitten paperikoneita suljettiin urakalla. Nyt metsäteollisuus elää biotalouden nousua. Ympäristöystävälliset uusiutuvat raaka-aineet korvaavat uusiutumattomia materiaaleja pakkaamisessa, rakentamisessa, tekstiileissä ja energiantuotannossa. Investoinneista nautitaan myös Kaakkois-Suomessa.

Telakkateollisuus oli hävitä Suomesta kokonaan vain muutama vuosi sitten. Tänä syksynä Turun telakka on saanut jo neljän miljardiluokan risteilijän tilaukset. Alihankintoineen tilaukset tarkoittavat töitä tuhansille uusille metallimiehille läpi Suomen.

Maatalous elää nyt ennen näkemätöntä ahdinkoa, kun maitojalosteiden vienti Venäjälle …

Lue lisää

Monta syytä rakentaa puusta

Imatralainen, Lappeenrannan Uutiset

Puu on suuri mahdollisuus rakennusalalle. Ekologisuuden rinnalle ovat nousseet ihmisten terveys, rakentamiskustannusten alentaminen ja maailmanlaajuinen kiinnostus puuta kohtaan rakennusmateriaalina. Suomalaiset voivat ottaa merkittävän siivun puun jatkojalostuksen liiketoiminnasta ja samalla vienti paranee.

Suomessa puurakentamisen laajentuminen kerrostalorakentamiseen etenee hitaasti. Uusien kerrostalojen rakentamisessa vain 6% rakennetaan puusta, kasvuvaraa siis on kotimaassa, puhumattakaan vientimahdollisuuksista.

Rakennusmääräyskokoelman käynnissä olevassa uudistustyössä sääntelykapeikkoja lavennetaan. Osaamisen kehittämiseksi on vireillä toimenpiteitä, kuten rakennusinsinöörien täydennyskoulutusohjelma. Koulutusta on lisättävä rakentamisen joka osa-alueella lähtien viranomaisista päättäjiin.

Asenteet eivät muutu …

Lue lisää

Työllisyys edellä

Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat
Suomen talous on kääntynyt kasvuun neljän taantumavuoden jälkeen. Hiljalleen tämä näkyy suomalaisten arjessa. Yhä useampi suomalainen uskoo oman työpaikkansa säilyvän. Pienten ja keskisuurten yritysten tulevaisuuden näkymät ovat piristyneet. Joitakin suuria teollisia investointeja on julkistettu. Erityisesti rakentaminen elpyy. Vientiteollisuuden kilpailukyky alkaa kohentua.

Siitä huolimatta meillä on Suomessa yhä reilusti yli 300 000 työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden kesto on myös pitkittynyt. Vaikka avoimet työpaikat ovat lisääntyneet, työ ja sitä vailla olevat ihmiset eivät kohtaa.

Tähän hallitus …

Lue lisää

Löytyykö työpaikkoja

Uutisvuoksi

Hyviä uutisia: kesäkuusta 2015 kesäkuuhun 2016 työssä olevien määrä nousi 33 tuhannella. Neljän taantumavuoden jälkeen talous kasvaa. Erityisesti rakentaminen elpyy. Kilpailukykysopimukseksi ristitty yhteiskuntasopimus varmistui ja sen tuoma veroale parantaa ostovoimaa ensi vuonna. Vientiteollisuuden kilpailukyky alkaa kohentua.

Käänne parempaan on taloudessa saavutettu, mutta valtion velkaantumisen loppuminen on vielä vuosien päässä. Mutta kuinka kaukana? Yksinkertaistaen voisi sanoa, että juuri niin kaukana, kuin työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ottaa aikaa. Tai työpaikoiksi muutettuna noin 100 000 lisätyöpaikkaa tarvitaan velkaantumisen pysäyttämiseen. …

Lue lisää

Viljelijää ei jätetä

Suomenmaa

Traktorimarssi, katkaistut sähköt ja uutiset tuottajien henkisestä uupumisesta ovat tuoneet suomalaisen maatalouden nykytodellisuuden niin poliitikkojen kuin kansalaistenkin silmiin. Suomalainen maatalous on pahimmassa kriisissä EU-jäsenyyden aikana. Viljelijät ovat joutuneet pohtimaan tilojen jatkamisen mielekkyyttä.
Viljelijöillä on onneksi suomalaisten myötätunto puolellaan. Lähes kaikki, oppositio mukaan lukien, haluavat säilyttää suomalaisen tuotannon ruokaturvan, työllisyyden, aluepolitiikan ja maatalouden itseisarvon nimissä.

Markkinatulojen menetysten korvaaminen ei onnistu kokonaan poliittisin toimin. Viime viikon budjettiriihessä hallitus teki voitavansa ja päätti toimista kriisin helpottamiseksi.
EU:n tämänvuotista 7,5 miljoonan euron …

Lue lisää

Syksy tuo muutoksia metsästykseen

Etelä-Saimaa

 

Syksyn ja talven mittaan metsästysaikoihin tehdään joitakin muutoksia. Metsäkanalintujen metsästysaikaa rajoitetaan, koska metsäkanalintukannat ovat tämän kesän riistakolmiolaskentojen perusteella heikentyneet. Rajoitusten avulla varmistetaan, että metsäkanalintujen metsästys on kestävää. On tärkeää, että metsästäjät suorittavat riistakolmiolaskentaa, jotta saadaan hyvin tarkkaa alueellista tietoa eläinkannoista.

 

Varsinainen hirvenmetsästys Etelä-Suomessa alkaa tänä vuonna viimeistä kertaa syyskuussa, sillä ensi vuodesta alkaen hirvijahdin voi aloittaa vasta lokakuun toisesta lauantaista. Peltohirviä voidaan kuitenkin ensi vuonna metsästää vaanimalla jo syyskuussakin. Metsästysasetuksen muutoksen myötä hirven kiima tullaan rauhoittamaan …

Lue lisää

Maatalouden ahdinko on yhteinen huolemme

Etelä-Saimaa

Viime viikolla oppositio teki välikysymyksen suomalaisen maatalouden kriisistä. Oppositio oli tässä oikealla asialla. On turha vaatia puhdasta suomalaista ruokaa koteihin, kouluihin tai ravintoloihin, jollemme pysty varmistamaan edellytyksiä ruuan tuottamiselle.

Tällä hetkellä maatalouden kannattavuus ja maksuvalmius ovat heikkoja, koska vuodesta 2013 lähtien maataloustuotteiden tuottajahinnat ovat pudonneet, mutta kustannukset eivät. Ylitarjonta EU:n alueella, Venäjän vastapakotteet ja maitokiintiöistä luopuminen ovat suurimmat syyt kannattavuusongelmiin. Tarvitsemme uusia markkinoita sekä tukitoimia niin EU:ssa kuin kotimaassa.

Hallitus selvittää yksityiskohtia valtiontakauksista maksuvalmiuslainoille sekä …

Lue lisää

Sukupolvet ja ajat vaihtuvat

Uutisvuoksi 13.6.

Diplomi-insinööri, sosionomi, kansainvälisen politikan maisteri, juristi ja opettaja. Tällainen tausta on viisikolla, jonka keskustan puoluekokous valitsi lauantaina puoluejohtoon. Nimetkin heillä on: Juha Sipilä, Juha Rehula, Katri Kulmuni, Antti Kurvinen ja Jouni Ovaska.

Politiikassa on pitempiä ja lyhyempiä kaaria. Keskustan eduskuntaryhmässä on edelleen sellaisia politiikan legendoja kuin Sirkka-Liisa Anttila, Mauri Pekkarinen ja Seppo Kääriäinen. Ministerijoukkomme, joka on operatiivisessa vastuussa hallituksessa on noin viisikymppistä. Nyt puoluejohtoon uusina valitut Kulmuni 28, Kurvinen 29 ja Ovaska 29 ovat polvea, …

Lue lisää

Metsät auttavat ilmastopolitiikassa

Etelä-Saimaa

Suomessa metsänhoidon ensisijainen tavoite on tuottaa raaka-ainetta metsäteollisuuden käyttöön. Metsänhoito on ollut menestyksekästä, kasvu on ylittänyt selvästi hakkuut. Metsien puumäärä on kasvanut yli 2 miljardiin kuutiometriin eli noin kaksinkertaiseksi 1950-lukuun verrattuna.

Suomessa tuotetaan myös valtavasti uusiutuvaa energiaa puusta metsäteollisuuden ja metsien hoidon sivutuotteena. Teollisuudessa kuori, puru ja sellutehtailla ligniini päätyvät energiaksi. Metsien hoidossa nuorten metsien harvennuspuuta korjataan energiaksi, kun puita lihotetaan teollisuuden raaka-aineen mittoihin.

Lue lisää

1234...